25.3.03
Aulis Tenkanen, tekn.toht.
Kirjoittaja on mittaus- ja arviointitekniikan asiantuntija, TKK:n dosentti

KESKUSTAN JA SDP:N KANNATUKSESTA JA VAALIENNUSTEISTA

Suomen Gallupin (SG) viime kunnallisvaalien jälkeen suorittamista mielipidemittauksista on ilmoitettu mm. seuraavat kärkipuolueita koskevat kannatuslukemat (%):

Ajankohta	Keskusta	Sdp	Erotus	Järj.luku
02/01	24,1	22,6	+1,5	+9
05/01	24,6	22,0	+2,6	+10
06/01	24,8	23,4	+1,4	+8
10/01	23,8	23,6	+0,2	+1
03/02	23,9	24,0	-0,1	-0,5
04/02	24,1	24,1	±0,0
05/02	23,4	24,5	-1,1	-3
06/02	23,7	24,7	-1,0	-2,5
08/02	24,0	23,9	+0,1	+0,5
09/02	24,5	23,5	+1,0	+2,5
10/02	24,1	23,2	+0,9	+4
12/02	24,6	23,5	+1,1	+3
01/03	24,7	23,5	+1,2	+7
02/03	24,1	23,9	+0,2	+1
03/03	23,6	23,3	+0,3	+3

Tulosten virhemarginaaliksi on yleensä ilmoitettu ± 2 prosenttiyksikköä. Vain viime syyskuun kannatuslukemille virhemarginaaliksi on ilmoitettu ± 1 prosenttiyksikkö, koska tässä vaalipiireittäin suoritettussa kyselyssä haastateltujen joukko oli moninkertainen tavanomaiseen verrattuna. Kukin kannatuslukema voi tutkijan arvioimien äänestäjien joukossa olla virhemarginaalinkin verran taulukkoarvoa suurempi tai pienempi.

Taulukosta havaitaan, että puolueiden kannatuslukemien vaihtelu on ollut vähäistä. Vaihtelu selittyy hyvin pelkästään otantasattumalla eli sillä, millaisia kansalaisia sattuu kulloinkin tulemaan haastateltavaksi. Tällaisesta vaihtelusta ei voi satunnaisotokseen perustuvassa haastattelussa välttyä, vaikka puolueen kannatuksessa ei tapahtuisi minkäänlaista muutosta.

Taulukosta huomataan myös, että keskustapuolueelle saadut kannatuslukemat ovat olleet kilpailijaansa suuremmat kymmenen kertaa ja sdp:lle saadut kolme kertaa; vain kerran ne ovat olleet yhtä suuret. Ovatko puolueiden kannatuserotkin selitettävissä sattumalla?

Käytämme ongelman tutkimiseen Wilcoxonin parivertailutestiä (Siegel, s. 75-83), jonka pitäisi toimia tässäkin tapauksessa, vaikka havaintoparien joukko on vähäinen ja havaintojakautumien tunnusluvut epävarmat.

Testissä annetaan kannatuslukemien parittain laskettujen erotusten itseisarvoille (siis etumerkkiä huomioonottamatta) järjestysluvut pienimmästä suurimpaan. Jos kannatuslukemat sattuvat olemaan jossakin kyselyssä yhtä suuret, kyseinen havaintopari jätetään järjestyslukuja laskettaessa huomioonottamatta. Taulukossa sellainen tapaus esiintyy vain vuoden 2002 huhtikuun kyselyssä (kannatus molemmilla 24,1 %).

Itseisarvoltaan pienin nollasta poikkeava erotus on taulukossa 0,1 %-yksikköä; sellaisesta on kaksi havaintoa, toinen negatiivinen, toinen positiivinen. Tällaisessa tapauksessa järjestysluku (nyt 1) jaetaan tasaerotusten kesken (nyt siis järjestysluku 0,5 kummallekin). Lisäksi merkitään järjestysluvun eteen merkki + tai - , joka muistuttaa meitä siitä, oliko kannatuslukemien erotus positiivinen vai negatiivinen.

Itseisarvoltaan toiseksi pienin nollasta poikkeava erotus on taulukossa 0,2. Kilpailevia erotuksia toisesta sijasta on yksi, joten järjestysluku jaetaan kahdella. Erotusten etumerkit ovat positiivisia, siitä jaetun järjestysluvun eteen molemmissa tapauksissa merkki +.

Samaan tapaan jatkaen saadaan järjestuvuille varattu sarake täytetyksi siltä osin kuin puolueiden kannatusluvut eivät menneet kyselyssä tasan. Järjestysluvusta 4 kilpaili kaksi erotusta, etumerkiltään vastakkaiset, joten kumpikin sai järjestysluvun 2.

Nyt määritetään testisuure T laskemalla taulukon viimeisessä sarakkeessa yhteen niiden erotusten järjestysluvut, joille annettua etumerkkiä oli vähemmän. Tässä tapauksessa miinusmerkillisiä oli vähemmän, joten T = 0,5 + 2,5 + 3 = 6,0. Mitä pienempi testiarvo on, sitä pienempi on mahdollisuus, että kannatuslukujen erot johtuisivat sattumasta. Wilcoxon on laskenut todennäköisyydet erisuuruisille testiarvoille nollasta poikkeavien erotusten lukumäärän N (tässä tapauksessa 14) funktiona. Kun N = 14, T saa olla enintään 13, jotta se olisi tilastollisesti merkitsevä 1 %:n erehtymisriskillä, jos ei ole etukäteen selvää, kumpaan suuntaan systemaattiset tekijät voisivat vaikuttaa.

Näiden havaintojen perusteella keskustan kannatuslukemat ovat siis aineistossa olleet hiukan korkeammalla keskitasolla kuin sdp:n, eikä ero selity pelkästään otantasattumalla. Sen sijaan kärkiaseman lyhytaikainen vaihtelu otoksissa voidaan kyllä yksinkertaisimmin selittää otantasattumalla ja kärkiaseman vaihdoksia otoksissa koskeneet yleistykset uutistiedotteissa vähintään kyseenalaisiksi. Testi ei kuitenkaan paljasta sitä systemaattista virhettä, joka saattaa syntyä muunnettaessa vastauksia todennäköisiksi ääniksi oletetuissa vaaleissa. Todellisissa vaaleissa saattaa äänioikeuttaan käyttää sellainenkin henkilö, joka ei haastattelutilanteessa osaa tai halua ilmoittaa puoluekantaansa. Vajaa miljoona henkilöä, niistä jotka saattavat käyttää äänioikeuttaan, ei vielä helmikuussa ollut harkinnut, mille puolueelle äänensä antaa.

Tulevaisuudesta testi ei kerro mitään. Nykyhetkikin on havaintoaineistoon nähden tulevaisuuden puolella.

Myös Taloustutkimus Oy (TT) on suorituttanut puolueiden kannatusmittauksia. Toimeksiantajana on ollut YLE, jonka nettisivuilta tai niiden linkkisivuilta löytyvät mm. seuraavat seuraavat tiedot:

Ajankohta	Kesk	Sdp	Erotus
02/01	24,0	22,0	+2,0
03/01	24,3	23,1	+1,2
04/01	24,3	22,3	+1,0
06/01	23,9	21,4	+2,5
07/01	23,9	21,4	+2,5
09/01	23,3	24,8	-1,5
11/01	23,4	23,8	-0,4
12/01	21,9	25,0	-3,1
01/02	21,6	24,6	-3,0
02/02	22,8	24,0	-1,2
03/02	22,5	26,4	-3,9
04/02	22,6	25,1	-2,5
05/02	22,7	24,5	-1,8
06/02	24,0	25,0	-1,0
08/02	22,9	23,7	-0,8
09/02	22,7	22,8	-0,1
10/02	24,0	25,4	-1,4
11/02	23,0	24,1	-1,1
12/02	24,4	24,7	-0,3
01/03	23,7	25,6	-1,9
02/03	24,4	23,8	+0,6
03/03	24,8	22,9	+1,9

Virhemarginaaliksi on ilmoitettu 2,0...2,5 prosenttiyksikköä.

Näissä mittauksissa sdp:n kannatus on ollut suurempi 15 kertaa, keskustan kannatus seitsemän. Taloustutkimuksen saamat tulokset poikkeavat Suomen Gallupin saamista tavalla, joka viittaa systemaattiseen eroon sovelletuissa kannatusindikaattoreissa. Niiden erilaisuus on tullut selvimmin näkyviin vihreitä koskevissa kannatusarvioissa, joissa ei yleensä liene yritettykään arvioida, missä määrin vastaajan ilmaisema kannatus riittää äänestykseen asti. Systemaattista eroa Suomen Gallupin suorittamiin mittauksiin voi aiheutua myös tietojen hankintamenetelmästä; Gallup on hankkinut tietonsa puhelinhaastatteluilla, Taloustutkimus tiettävästi paikan päällä tehdyillä haastatteluilla (Helsingin Sanomat 6.1.2003) lukuun ottamatta viimeistä kyselyä, jonka tiedot perustuvat puhelinhaastatteluihin. Näihin menetelmiin voi liittyä myös eroja erityyppisten henkilöiden tavoitettavuudessa.

MTV on teettänyt kannatusmittauksia Research Internationalilla, joka on tiettävästi Taloustutkimuksen tytäryhtiö. Kesäkuun 2002 kyselyssä Sdp:n kannatus oli 22,9 % ja Keskustan 21,0 %. Marras-joulukuun 2002 kyselyssä lukemat olivat sdp:lle 22,7 % ja keskustalle 25,7 %. Kun virhemarginaaliksi ilmoitettiin marraskuussa ± 2 %-yksikköä, sdp kannatus kaikkien äänestysikäisten joukossa olisi haarukassa 20,7...24,7 % ja keskustan haarukassa 23,7...27,7 %. Sen vuoksi vastauksista laskettu kannatuslukemien ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Research Internationalin soveltama vastausten käsittelymenetelmä näyttää tuottaneen pikemminkin ennusteita oletetuille vaaleille kuin pelkkiä kannatuslukemia, koska vihreiden kannatuslukemat ovat paljon alhaisempia kuin Taloustutkimuksen marraskuun kyselyssä saadut. Ennusteille ilmoitetut virhemarginaalit voivat olla vain harkinnanvaraisia.

Avoimesti ennusteenluontoisina esiteltiin MTV toimesta helmikuussa 2003 Research Internationalin (RI) tekemää tutkimusta, jonka pohjaksi oli kyselty kansalaisten äänestysaikomuksia maaliskuun eduskuntavaaleissa. Helmi-maaliskuussa sama yritys teki toisen mittauksen, jota uutisoitiin vain puoluekannatusmittauksena. Seuraavassa taulukossa esitetään rinnakkain RI:n vaaliennuste, SG:n toistaiseksi tuorein arvio puoluekannatuksesta sekä TT:n ja RI:n tuoreimmat puoluekannatusarviot:

Puolue	RI 02/03	SG 02/03	TT02/03	RI03/03	SG03/03	TT03/03
Keskusta	24,9 %	24,1 %	24,4 %	25,3%	23,6 %	24,8 %
Sdp	22,1	23,9	23,8	22,8	23,3	22,9
Kokoomus	21,1	20,5	17,5	20,0	19,9	20,7
Vasemmistoliitto	10,8	10,1	10,3	10,2	10,8	9,4
Vihreät	10,0	7,9	10,8	8,2	7,9	8,0
Kristillisdemokraatit	4,6	4,4	5,0	4,4	4,9	4,9
Rkp	4,0	4,9	4,2	4,1	4,6	4,9
Perussuomalainen Puolue	0,5	0,8	1,9	0,9	1.1	1,1
Muut	2,0	3,4	2,1	4,2	3,9	3,3

Virhemarginaaliksi ilmoitettiin suurimpien puolueiden osalta yleensä tavanomaiset ± 2 prosenttiyksikköä, mutta tämä luku voi todellisuudessa koskea vain satunnaista otantavirhettä suurimpien puolueiden kohdalla; pienemmillä puolueilla otantavirhe on pienempi. Ennusteilla on merkittävämpiäkin virhelähteitä.

Kun taulukosta lasketaan neljän mittauksen keskiarvot, saadaan asetelma, jossa otantasattuman virhemarginaali on enää ± 0,8 prosenttiyksikköä. Sen viereen on merkitty vaalitulos äänistä laskettuna prosenttilukuina.

Puolue	Ennuste	Vaalitulos
Keskusta	24,5 %	24,7 %
Sdp	23,1	24,5
Kokoomus	20,0	18,5
Vasemmistoliitto	10,2	9,9
Vihreät	8,8	8,0
Kristillisdemokraatit	4,7	5,3
Rkp	4,4	4,6
Perussuomalainen Puolue	1,0	1,6
Muut	3,3	2,9

Vaalitulos mahtuu keskustan osalta hyvin kyselyn otantasattuman virhemarginaaliin. Tältä osin tulos ei siis tue sellaista väitettä, että kannatuksen lisäys olisi johtunut äänien huomionarvoisesta keskittymisestä "oman puolueen" sijasta pääministeriehdokkaan puolueelle. Sen sijaan sdp:n ääniosuuden kasvu 1,4 prosenttiyksiköllä on otosvirhemarginaalia selvästi suurempi ja voi johtua siitä, että vähäinen osa kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden ja ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajista keskittikin Paavo Lipposen voimakkaasta vetoomuksesta äänensä sdp:lle.

Koko maan äänimäärien perusteella kärkiparin paikkaluku olisi voinut muodostua eduskunnassa aivan samaksi. Pyöristysvirhe suosi tällä kertaa keskustaa, joka sai kaikkiaan 200 paikasta 55 paikkaa (27,5 %) sdp:n saadessa kaksi paikkaa (yhden prosenttiyksikön) vähemmän.

MTV:n 22.3.03 julkaiseman tiedotteen mukaan Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 57 % kaikkiaan 505 vastaajasta piti parhaana annetuista hallitusvaihtoehdoista ns. punamultaa eli keskustan ja sdp:n yhteishallitusta. Helsingin Sanomien kolme päivää myöhemmin julkaiseman SG:n kyselyn mukaan, johon vastanneista oli tuhatkunta, selvä enemmistö sdp:n kannattajista piti samaa hallituspohjaa parhaana ja noin puolet kaikista 15-75-vuotiaista vastanneista.

Kirjallisuutta:
Siegel, Sidney: Nonparametric Statistics for the Behavioral Sciences. International Student Edition. McGraw Hill. ISBN 07-085689-3.