28.5.2012
Aulis Tenkanen

RUOKOLAHDEN JA SORTAVALAN VARHAISISTA TENGOISTA JA TENKASISTA

Ruokolahden pitäjän maakirjoissa vuosilta 1608 ja 1613 mainitaan talonpoika Hinrich Tenga (Heikki Tenka) Immalanjärven kylästä.

Talollinen Brusius Denga (Prusi Tenka) Immalanjärven kylässä mainitaan vuonna 1655 Ruokolahden käräjien tuomiokirjassa todistajana yhteisen ulkopalstan jakolupa-asiassa. Muina osakkaina ja naapureina mainitaan Michel Huohtain (Mikko Huuhtanen), Peter Patias (Pekka Patjas) ja Vanhanen.

Palsta sijaitsi Immaljärven länsirannalla jossakin Partaniemestä etelään. Vuoden 1655 manttaaliluettelossa (henkiveroluettelossa) mainitaan samassa kylässä Bengt Michelssonin (Pentti Mikonpojan) isännöimällä ratsumiestilalla veli Brusius vaimoineen, Johan Michelsson (Juhana Mikonpoika) vaimoineen ja ratsumies Erich (Eerik, Erkki) vaimoineen. Muita Brusiuksia kuin Michelsson ei manttaaliluettelossa mainittu, joten hän on ilmeisesti ollut käräjillä esiintynyt Brusius Denga. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran Immalanjärven kylän maanomistajana jo vuoden 1620 maakirjassa, joten hän lienee syntynyt viimeistään vuoden 1600 tienoilla. Vuoden 1624 maakirjassa hänen tilansa veroluku on 1/8, joten tila oli keskimääräistä pienempi. Vuoden 1635 manttaaliluettelossa Brusius Dengan vaimoksi mainitaan Marget. And:sd. (Reetta Antintytär). Luettelon reunaan on kirjoitettu Brusiuksen kohdalle halt, suomeksi ontuva, mutta hänet mainitaan silti Ruokolahden pitäjän ruotujakoluettelossa v. 1653 (WA764, vol. 630) kahdeksan miestä käsittäneessä ruodussa 36.

Prusilla ja Marketalla oli ainakin kolme aikuiseksi varttunutta poikaa. Vanhimpia heistä olivat Pekka ja Simo, jotka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1651 manttaaliluettelossa. Siitä päätellen he olivat syntyneet viimeistään vuonna 1636. Vuoden 1660 manttaaliluettelossa he esiintyvät Immalanjärven kylässä lisänimellä Tenka avioituneina viiden hengen taloudessa yhdessä nuoremman veljensä Heikin kanssa. Pekan, Simon ja Heikin isä mainitaan ilman vaimoa järjestyksessä kolmantena miehenä Michel Huochtaisen (Mikko Huuhtasen) isännöimällä ratsutilalla asuvassa suurperheessä. Mikon tittelinä mainitaan vuoden 1658 manttaaliluettelossa Nåst.Capt., suomeksi nostoväen kapteeni (päällikkö). Suurperheeseen kuuluivat tuolloin myös isännän vaimo Carin (Katri), Juhanan vaimo Anna, Brusiuksen vaimo, ratsumies Eerik ja piika, jonka nimeä ei mainita. Vuoden 1660 manttaaliluettelossa on mainittu saman suurperheen jäsenenä myös Bengt Michelsson (Pentti Mikonpoika) vaimoineen, ensimmäisenä heti isännän jälkeen. Mm. vuosina 1651, 1652, 1655, 1663 ja 1668 manttaaliluetteloihin tehtyjen sukulaisuusmerkintöjen perusteella on pääteltävissä, että Prusi Tenka kuului Mikko Eerikinpoika Huuhtasen jälkeläisiin. Prusin lisänimen taustasta ei ole tietoa. Olisiko hän saanut alun perin asuttavakseen talon, jonka joku Tenka-niminen ortodoksikarjalainen mies olisi rakentanut ja pitänyt asuinpaikkanaan?

Vuonna 1663 Prusin vaimona mainitaan Brita (Riitta), mutta kyse voi olla samasta, edellä Reetaksi kutsutusta henkilöstä. Prusi esiintyy vaimoineen vielä vuoden 1668 manttaaliluettelossa Pentti Mikonpojan suurperheessä, mutta vuoden 1673 luettelossa mainitaan vain vaimo leskenä. Tämä mainitaan vielä vuoden 1675 manttaaliluettelossa.

Vuoden 1663 manttaaliluettelossa mainitaan Petter Dengan (Pekko Tenka) vaimona Anna (Anni) ja Simon (Simo) vaimona Ingre Jacobsdr (Inkeri Jaakontr). Naapurissa asui Jöran Jacobsson (Jyri Jaakonpoika), jonka sukunimeksi voidaan myöhempien merkintöjen perusteella päätellä Kymäläinen. Vielä vuoden 1711 maakirjassa mainitaan Immalanjärven kylässä lähekkäin mm. Brusius Dengan (Prusi Tengan) aikanaan omistama tila, tältä Simon Jacobsson (Simo Jaakonpoika) Kymäläiselle siirtynyt tila sekä tältä Jöran (Jyri) Kymäläiselle siirtynyt tila. Omistusolot olivat tässä suhteessa samat jo vuoden 1708 maakirjassa, joka lienee puolestaan pääosin kopioitu useita vuosia vanhemmasta maakirjasta. V. 1708 neljännes kylän tiloista merkitty autioksi, s.o. asumattomaksi tai veronmaksukyvyttömäksi, joukossa Brusius Dengan aiemmin omistama pientila, veroluvultaan vain1/12.

Prusi Tengan pojat häviävät 1660-luvulla Immalanjärven kylästä ja ehkä koko pitäjästä. Toistaiseksi on selvittämättä, minne kukin heistä muutti. Mutta Sortavalan pitäjän savuveroluettelossa mainitaan Ojavoisten kylässä isäntänä Peter Tänkain (Pekko Tenkainen) v. 1690 ja naapurikylässä Ihakselassa Hindrich Tengainen (Heikki Tenkainen) v. 1691. Sama Heikki esiintyy samassa kylässä vuosien 1691-93 savuveroluetteloissa, todennäköisesti myös vuosien 1695 ja 1696 savuveroluetteloissa, mutta nyt sukunimella Tenga (Tenka) ja Ojavoisten kylässä. Nähtävästi asuinpaikka on sijainnut Ojavoisten ja Ihakselan kylien rajamailla, koska se on kirjautunut milloin edelliseen, milloin jälkimmäiseen kylään. Ikänsä ja nimiensä puolesta nämä Sortavalan Tengat/Tenkaset ovat voineet olla Ruokolahden Prusi Tengan poikia. Vuonna 1617 Stolbovassa tehdyn rauhansopimuksen jälkeen Käkisalmen lääni houkutteli asekuntoisia nuoria miehiä erityisesti siitä syystä, että lääni oli vapaa pelätystä sotaväenotosta, joka armeijan huonon hygienian vuoksi merkitsi yleensä kuolemantuomiota rauhanomaisissakin oloissa. Niinpä 1630-luvulla laaditussa Ruokolahden pitäjän tietymättömissä olleiden nihtien pitkässä listassa mainitaan mm. Anders Andersson Dengoin (Antti Antinpoika Tengoin), joka oli kirjoitettu nihdiksi 1621. Immalanjärven kylän manttaaliluetteloista häntä ei kuitenkaan ole löytynyt.

Vuoden 1688 manttaaliluettelo Immalanjärven kylästä on aikaisempaa täydellisempi sikäli, että sukulaisuussuhteet on merkitty jokaisen henkiveroa maksaneen kohdalle. Nyt Huuhtasen suurperheen henkiveroa maksaneiden luettelo oli seuraava:

Michell Bengtsson (Mikko Pentinpoika) vaimoineen 2
Veljenpoika Michill Erichsson (Mikko Eerikinpoika) vaimoineen 2
Veljenpoika Thomas Johansson (Tuomas Juhananpoika) vaimoineen 2
Veljenpoika Swen Erichsson (Suni Eerikinpoika) 1
Veljenpoika Erich Erichsson (Erkki Erkinpoika) 1
Veli Erich Bengtsson (Erkki Pentinpoika) 1

Vuonna 1692 Erkki Erkinpoika Tengain vihittiin kapteeni Turteltauben komppanian sotilaana Viipurin maaseurakunnan Vallin kylästä olevan Malin (Maliina) Matintytär Mustosen kanssa. Eerik oli v. 1692 tehdyn ruotujakosopimuksen mukainen Viipurin läänin jalkaväkirykmentin Ruokolahden komppanian sotilas, jonka sotilasnimi määräytyi ruodun nimen mukaan. Hänet mainitaan myöhemmin v. 1696 Narvan linnoitustöitä suorittavan komppanian kevään katselmusrullissa ja v. 1700 Liivinmaalle Riian seudulle marssineen Turteltauben komppanian elokuun katselmusrullassa ruodussa nro 36, tosin eversti Z. Aminoffin mukana komppaniasta poistuneena sotamiehenä.

Leskivaimo Malin Matintytär Viipurin maaseurakunnan Lautelan kylästä mainitaan hautausluettelossa 29.4.1732 kuolinikänä pyöreät 60 vuotta. Hän saattoi olla sotamies Erkki Tenkasen leski.

Vuonna 1707 mainitaan kapteeni Jacob Bilangin johtaman Ruokolahden ylimääräisen komppanian (ns. kahdennus- eli kaksikaskomppanian) miehistössä ruodun nro 36 (todennäköisesti Tenkasen ruotu) sotilaana Thomas Thomasson (Tuomas Tuomaanpoika) ilman sotilasnimeä, nähtävästi edellä mainitun Tuomas Juhananpojan poika.

Suuren Pohjansodan vaatiessa tämän tästä täydennysmiehiä korvaamaan syntyneitä tappioita tapaa Ruokolahden manttaaliluetteloista naimattomia nuoria miehiä jatkossa yhä vähemmän ja vähemmän. Puumalan seurakunnan kirkonkirjoihin v. 1712 merkitty Per Michellson (Pekka Mikonpoika) Tengain, Maria Mikontytär Savolaisen puoliso ja kaimansa isä, sopisi jo mainitun Mikko Eerikinpojan pojaksi. Samoin Berthyl Michelsson (Perttu Mikonpoika) Tengain, joka avioitui 1714 Sulkavalla Carin (Katariina) Sinkko(i)sen kanssa.

Puumalan kartoista löytyy nykyäänkin paikannimet Tenkasaari ja Tenkalahti.
HisKi-tietokannassa Puumalan Tengain on tosin tulkittu Nicholssoniksi (Niilonpojksi).

Pekka Tengain mainitaan kirkonköyhien luettelossa myös Ruokolahden rippikirjan loppuosassa 1726-33. Jos hän oli Brusiuksen poikia, hän olisi tuolloin ollut vähintään 90-vuotias.

Sakkola-lähtöisten Tenkasten kantaisää Jörania (Jyriä, Yrjänää tms.) ei edellä mainituista lähteistä löytynyt. Kuoliniästä päätellen hän oli syntynyt noin vuonna 1688, minkä vuoksi hänen olisi pitänyt ilmestyä henkikirjaan noin v. 1704. Ruokolahden henkikirjat vuosilta 1703 ja 1704 eivät kuitenkaan ole säilyneet. Alkuvuonna hän on kuitenkin jo voinut joutua Tenkasen ruodun edustajana armeijan riveihin ja siten hävitä henkikirjoista. Hänen sukunimensä on voinut olla jokin muukin kuin Tenkanen tai sen johdannaninen.

Osa Brusius Dengan aikanaan omistamista tiluksista lienee vielä vuoden 1708 tienoilla ollut suvun omistuksessa, koska omistusoikeuden siirrosta ei ollut muita merkintöjä kuin edellä on jo mainittu. Vuoden 1708 maakirjan omistajatiedot ilmenevät liitetaulukosta.